Raunio, Mika / Loiske

Mika Raunio

Mikä sai sinut salibandyn pariin ja milloin se tapahtui?

- Salibandymaailmaan lähdin vuonna 2007. Aiemmin valmensin jalkapalloa neljä kautta. Salibandya kohtaan tunsin kiinnostusta, koska se oli tuolloin kasvava laji ja valmentajia tarvittiin. Alkuun lähdin mukaan ”isä-valmentajana”. Kuljin ikään kuin omien poikieni perässä.

- Loiskeessa aloitin 2013 keväällä. Seuran työntekijänä 2014 syyskuussa.


Mikä on valmentamisesi punainen lanka?
- Loiskeessa olen E-junnujen ikäluokkavastaava. Joukkueina minulla on E05 ja E06 -juniorit. Nämä kaksi joukkuetta ovat suhteellisen samankaltaisia. Vaikka ikä ja kokemus tuovat E05 -joukkueeseen enemmän taitoja ja osaamista, aika paljon pystyn hyödyntämään samaa valmennustapaa ja samoja valmennusperiaatteita näiden kahden joukkueen valmentajana. Minusta näyttää, että joukkueitteni pojat ovat innokkaita tulemaan treeneihin ja heistä näkee sen, että he viihtyvät lajin parissa.

- Valmennan myös F-junioreita, Loiske 07 joukkuetta. Tämä on nyt toinen vuosi 07 -junnujen kanssa. Ensi vuonna lähdetään tosissaan salibandymaailmaan. Käyttöön tulee iso kenttä ja 5 vs. 5 -pelit. Tämä joukkue seuraa hyvällä tavalla Loiske 06 jalanjälkiä. Hyvin on menty eteenpäin ja pojat ovat omaksuneet hyvin valmennuksen opit.

- Olen mukana myös Loiske 00 valmennuksessa apuvalmentajana. Seuratyöntekijänä minun on hyvä nähdä myös kilpapelaaminen läheltä. Se on ihan toisenlainen maailma, jossa B-junnut pelaavat. Sieltä saan tiettyjä oppeja, joista nuoremmat ikäluokat valmennuksessani hyötyvät. Eri-ikäisten valmentaminen palautuu hyvin omaan valmentamiseeni. Se helpottaa harjoitusten ja peluuttamisen suunnittelua. Tiedän, mitä voi odottaa ja vaatia eri-ikäisiltä pelureilta.

- Ajattelen, että tärkeintä valmentamisessa on se, että arvostan pelaajia heidän tasostaan riippumatta. Kaikille lapsille täytyy jäädä kiva tunne siitä, että he ovat tulleet lajin pariin. Olisi mukavaa, jos lapsi oppisi harrastuksensa myötä liikunnallisen elämäntavan, joka kantaisi lajin ulkopuolellekin.

- Kaikki joukkueeni ovat vielä nuoria. F- ja D-junnuissa tärkeää on innostuksen ylläpitäminen. Hiljalleen E-ikäluokassa voi jo vaatiakin tiettyjä asioita. Kun pelaajille tulee ikää lisää, myös vaatimustaso kasvaa. C-junioreista eteenpäin pelillisillä taidoilla on yhä enemmän merkitystä ja näiden nuorten oma motiivi pärjätä alkaa olla merkittävässä roolissa.

- Se, miten joukkue pysyy kasassa, on monen tekijän summa. Hyvän ja sitouttavan hengen taustalla on se, että valmennus ymmärtää pelaajia. Valmentajan tulee osata käsitellä pelaajien kanssa myös epäonnistumiset. Palaute pelaajille tulee osata antaa henkilökohtaisesti ja rakentavasti. Valmentajana uskon tiettyyn kuriin ja kurinalaisuuteen. Samalla ajattelen, että pelaajia pitää osata myös kuunnella - niin pelaajaa kuin joukkuettakin.

- Tunnustelenkin aina ennen treenejä tai peliä, millä tavalla otan joukkueen haltuun juuri tänään. Välillä pitää heittää vähän läppääkin. Aitiossa huutamiseen en usko.

                                                                                                                       

Mieleenpainuvin hetki salibandyn parissa?

- Olen vienyt eteenpäin nuoria joukkueita, eikä varsinaisia meriittejä ole vielä tullut, vaikka pelataankin kilpasarjoissa. Toisaalta meriitti on sekin, että pelaamme kilpasarjoissa. Loiske on aikoinaan perustettu haastaja-sarjan seuraksi, joka on kasvattanut pelaajia muille seuroille. Viime vuosina tilanne on muuttunut, sillä omat pelaajat pidetään ja joukkueen kanssa edetään. Nykyisin Loiske-joukkueet siirtyvät haastajasarjoista kilpasarjoihin aikaisempaa useammin. Joukkueita Loiskeella on nykyisin A-junnuihin saakka. Yksi Loiske-joukkue on tällä hetkellä SM-sarjassa.

- Onnistuminen oli kun valmentamani Loiske 05 -joukkue nousi viime keväänä 2016 Eliitti-sarjaan. Joukkueella olikin hyvä ote tekemiseen ja mahtava yhteishenki. Yhdessä tehtiin oikeita asioita.

-  Mieleenpainuvin kokemus oli kuitenkin se, kun aloitin salibandyvalmentamisen kymmenisen vuotta sitten ja tulin valituksi Indiansin vuoden harraste-valmentajaksi.Valmensin silloin 00 -joukkuetta. Muuten omat meriittini ovat toistaiseksi muiden lajien parissa, omassa nuoruudessani.

 

Mitä uutta haluaisit vielä kokea lajin parissa?

- Saisin oman joukkueen pidettyä kasassa ja vietyä SM-sarjaan. Toiveeni on, että joukkueen runko olisi silloin omia kasvatteja, niitä pelureita, joiden kanssa joukkueena aloitettiin.

 

Millä innostat joukkuettasi harjoittelemaan?

- On kiva päästä rakentamaan itsenäisesti joukkue, kun neuvoja ei tule ulkopuolelta. Pidän joukkueen sitouttamisen kannalta tärkeänä, että pelaajalla on sopivaa haastetta, etteivät pelaaminen ja harjoittelu turhauta. Ajoittain pelaajalle voi olla palkitsevaa päästä kokeilemaan omaa osaamistaan seuraavaa ikäryhmän peleissä tai treeneissä.

- Suunnittelen harjoitukset viikoksi kerrallaan ja teemoitan treenit useammaksi viikoksi eteenpäin. En koskaan vedä harjoituksia, joita en olisi etukäteen suunnitellut.

- No, ehkä jonkun kerran, myhäilee Raunio.

 

Mitä toivot pelaajien vanhemmilta?

- Malttia. Olen ollut tyytyväinen omien joukkueitteni vanhempiin. Vanhemmilla on ollut käsittämätön, iloinen, positiivinen ja kannustava henki. Huonoinakin hetkinä vanhemmat ovat jaksaneet antaa positiivista palautetta.


- Tärkeää minusta on, että kauden alussa tehdään pelisäännöt selväksi niin vanhemmille kuin pelaajillekin. Näitä ei tarvitse sitten myöhemmin jauhaa.

 

Tiedätkö tarinan seuramme nimestä Kirkkojärven Loiske?

- Tiedän. Se on niin pitkä tarina, että jos sen nyt kerron, siihen menee ainakin puoli tuntia.

 

Tiedätkö nimeltä miesten SM-sarjassa pelaavia/pelanneita Loiske-taustaisia pelureita?
- Loiskeessa kasvaneet 94 ja 95 -joukkueet pelasivat ihan huikeita pelejä Indianseissa. Pojat voittivatkin SM-kultaa vuonna 2012. Parhaiten Loisketaustaisista liigapelureista on jäänyt mieleen Markkolan veljekset ja Kainulainen, joka pelaa vieläkin. Eino Pesu ja tietenkin meidän Loiske-kesäleirejä useana kesänä vetänyt Miika Mertaniemi.

 

Inkkarit vai Oilers?
- Oilers.

 

Minä vuonna Loiske perustettiin?

- 2001.